Värähtely ei ole mikään uusi ilmiö. Jostain syystä hermostomme on miljoonien vuosien aikana kehittynyt reagoimaan siihen. Eläinten on havaittu spontaanisti tärisevän ja ravistelevan itseään altistuttuaan voimakkaalle stressille. Näin eläin todennäköisesti purkaa stressin aiheuttaman kortisolireaktion. Tämä sama ominaisuus on meidänkin hermostossamme.

Taas viikonloppu edessä ja lauantaille sekä sunnuntaille olisi treenipäivät kalenteroitu. Alla on hyvä treeniviikko mutta tälle(kin) viikonlopulle on laitettu ne tavanomaiset treenit. Eihän sitä muuten pääse haluamaansa kuntoon. Pitäisi lähteä perheen tai kaverien kanssa viikonloppuna mökkireissulle. Kohteessa ei ole kuitenkaan salia. Ahdistaa.

Einesruuat ovat jo pitkään olleet kauppojen myydyimpiä elintarvikeryhmiä. Ne ovat myös sitkeästi pitäneet pintansa ja viime vuosina niiden myyntiluvut ovat olleet kasvussa. Einesruokaa ajatellessa, tulee helposti ensimmäisenä mieleen mikropitsat, hampurilaiset, lihapiirakat yms. Näitä elintarvikkeita ei voida pitää ravinnon laatua silmällä pitäen kovinkaan kummoisina vaihtoehtoina. Onkin totta, että eineshyllyltä löytyy paljon tuotteita, joita voidaan pitää ns. pikaruoan kaltaisina tuotteina – eli ei soveltuvia päivittäiseen ravitsemukseen, ainakaan mikäli ravinnolla halutaan tavoitella terveyttä.

Jokainen meistä on aloittanut joskus jostain. Mikäli liikuntaa ja/tai urheilua on harrastanut jo pienestä asti, on todennäköisesti ollut hyvässä kunnossa mennessä salille ensimmäistä kertaa. Monilla asia ei kuitenkaan ole näin.

Salille mennään ylipainoisena, huonokuntoisena tai ilman merkittäviä lihaksia. Sosiaalisen median myötä tietoisuus omasta ulkonäöstä on todennäköisesti useimmilla korostunut. Moni nuori kaunis tai komea treenaaja postaa itsestään kuvia ja videoita sosiaaliseen mediaan. Vaatteet on valittu viimeisen päälle ja jonkin aikaa on jo käytetty termiä ”salimuoti”.

Työhyvinvointi on menestyvän ja tulosta tekevät yrityksen, tiimin tai työyhteisön kulmakivi. Vietämme töissä n. 40 tuntia viikossa, joten jo prosentuaalisesti se on iso osa viikoittaisesta ajastamme. On siis luonnollista olettaa, että tällä ajalla on merkittävä vaikutus hyvinvointiimme sekä jaksamiseemme. Teknologian ja automatisaation kehittyessä monien modernien työtehtävien kuormittavuus on siirtynyt fyysisestä kognitiiviseen.

Olo on vetämätön ja puhti poissa. Kurkku tuntuu hieman karhealta ja nenä täytyy niistää. Olosta tietää, että flunssa meinaa iskeä. Peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty, vaikka jokin taudinaiheuttaja onkin jo päässyt elimistöösi. Immuunijärjestelmäsi on jo aktivoitunut ja etujoukot ovat jo siirtyneet taistelemaan. Valkosoluista fagosyytit ovat ensimmäisinä taudinaiheuttajien kimpussa. Tästä eteenpäin seuraa monivaiheinen prosessi, jossa immuunijärjestelmä tunnistaa ja tuhoaa vieraan taudinaiheuttajan.

Elintarvikkeiden tuoteselosteesta löytyvät E-koodit ovat eurooppalainen standardisoitu merkintätapa elintarvikkeisiin lisättyihin aineisiin. Näiden aineiden tarkoitus on useimmiten parantaa elintarvikkeiden makua, säilyvyyttä, rakennetta tai väriä. Ilman näiden aineiden käyttöä, moni arkinen elintarvikkeemme näyttäisi ja maistuisi hyvin erilaiselta. E-koodit saaneet lisäaineet on hyväksytty Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA toimesta elintarvikekäyttöön. Näiden aineiden käyttöä valvotaan Euroopan alueella.

Älykellojen käyttäminen on yleistynyt viimevuosina. Dagmar markkinointitoimiston viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 26 % suomalaisista on jonkin muotoinen älykello ranteessa. Älykelloilla ja niihin asennettavilla applikaatiolla voidaan seurata monenlaisia kehon toimintoja. Tietojen sekä palautteen saaminen omista terveyteen ja liikuntatottumuksiin vaikuttavista asioista voi vaikuttaa positiivisesti arjen valintoihin. Toisaalta tässä kolikossa voi olla myös kääntöpuoli. Jatkuva tiedon virta ja sen seuraaminen voi saada aikaan myös neuroottisia piirteitä käyttäjässä.

Työtehtävät ja niiden kuormittavuus vaihtelee suuresti liikunta-alan sisällä. Tästä syystä mitään kattavaa yleistystä liikunta-alan työntekijöiden palautumisesta on erittäin vaikeaa tehdä. Oma pitkä ura sekä monipuoliset työtehtävät liikunta-alalla ovat antaneet paljon näkemystä tähän aihepiiriin. Allekirjoittaneen työtehtäviin on vuosien varrella kuulunut mm. ryhmäliikunnan ohjaus, personal training, valmentajana toimiminen, aktiviteettipuistotyö sekä liikunta-alan hallinnolliset työt.

Liikunta-ala on pitkään ollut voimakkaasti kasvava toimiala. Korona pandemia aiheutti alan toimijoille merkittäviä taloudellisia tappiota. Yritystukea sai pandemian aikana 80 % liikunta-alan yrityksistä. Näistä neljännes arvioi, että saatu tuki oli elintärkeää yrityksen selviämisessä läpi pandemian. Taloudelliset vaikutukset eivät rajautuneet ainoastaan pandemiaan aikaan vaan ne jatkuvat osin vieläkin. Käyttäjämäärät monissa liikuntapalveluissa eivät ole vieläkään kaksi vuotta pandemian jälkeen palanneet sitä edeltävälle tasolle.

Trendit tulevat ja menevät. Osa kuitenkin tulee jäädäkseen.

Koulutus- ja edusvalvontaorganisaatio ACSM on julkaissut vuodesta 2006 (silloin trendit 2007) lähtien kyselytutkimukseen perustuvan listan liikunta-alan tuotteista, palveluista ja ideoista, joiden merkitys olisi seuraavana vuotena nousussa.

Leipä on jo pitkään ollut merkittävässä roolissa suomalaisessa ruokakulttuurissa. Merkittävä osa suomalaisten hiilihydraattien saannista tulee viljatuotteista. Tämän elintarvikeryhmän sisällä leipä näyttelee isoa osaa siitä. Suomalainen syö leipää keskimäärin n. 40 kiloa vuodessa. Leipäpaloiksi käännettynä tämä on noin neljä palaa tuoreleipää tai kahdeksan palaa kuivaleipää. Suunnilleen tämä on noin yksi pala per ateria.

Ensimmäiseksi pitäisi varmaan jollain tavalla määritellä mikä on toiminnallista treeniä? Omasta mielestäni jokaisessa harjoitteessa, jossa aivot tietoisesti käskyttävät lihasta, on toiminnallinen aspekti. Kaikki liikunta on  siis toiminnallista. Yleisesti ottaen toiminnallinen treeni mielletään tällä hetkellä sellaiseksi treeniksi, jossa  yhdistyy jollain tavalla liikkuvuus, kehonhallinta, voimantuotto ja kestävyys. Tunnetuimpina lajiesimerkkeinä  voisi pitää vaikkapa Crossfittiä, kehonpainoharjoittelua (street workout, calisthetics) ja kahvakuulaa.  

Kuntopohja on kansankielinen nimitys tietylle harjoitusvaikutukselle, mikä saadaan aikaiseksi peruskestävyysharjoittelulla. Harjoittelussa liikutaan 50 – 70 % teholla yksilön maksimisykkeestä. Ihmisen maksimisyke (HRmax) puolestaan tarkoittaa sitä määrää supistuksia (lyöntejä), mitä sydän pystyy minuutissa lyömään. Tämä ominaisuus on puolestaan geneettinen ja vaihtelee suurestikin yksilöiden välillä. Tätä ominaisuutta ei myöskään juurikaan pysty kehittämään. Peruskestävyysharjoittelussa liikutaan sellaisella teholla, että elimistöllä on mahdollista toimittaa tarpeeksi happea lihassoluille, jotta rasvaa pystytään hyödyntämään energiaksi.