Ruoan ympäristövaikutukset heikosti kuluttajien tiedossa
Ruokavalintojen ympäristökuorman keventämiseksi lihankulutuksen vähentäminen olisi mahdollisesti merkittävin yksittäinen muutos.Luomuruoan suosio on kasvanut. Kalenterivuonna 2012 luomumarkkinoiden kokonaiskasvu oli 24 prosenttia. Kasvu on jatkunut tänä vuonna, vaikkakin se on hidastunut.Kuluttajat mieltävät luomutuotteet terveellisiksi ja ympäristöystävälliseksi. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksioikoinen.Luomuruoka ei ainakaan säännönmukaisesti sisällä enempää ravintoaineita kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka, eikä luomuruoan ole voitu osoittaa olevan sen terveellisempää. Näin on todettu laajoissa tieteellisissä yhteenvedoissa.Mutta onko luomuruoka kuitenkin tavanomaisesti tuotettua ympäristöystävällisempää?"Luomutuotannon ympäristöystävällisyys on kiistanalainen. Ympäristöystävällisyys vaihtelee tuotantopaikan ja tuotteen mukaan, ja luomutuotannolla voi jopa olla enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä ympäristövaikutuksia tavanomaiseen tuotantoon verrattuna", Turun yliopiston tutkija Pasi Pohjolainen toteaa.Hän valmistelee väitöskirjatutkimusta kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtymisen esteistä ja mahdollisuuksista.Myös luomun rinnalla kasvaneeseen lähiruokatrendiin liittyy omat ongelmansa. Ruoan alkuperäpaikkaa merkityksellisempää on usein se, mitä ja miten syödään."Lähiruoassa olisi tärkeää huomioida kunkin kauden raaka-aineet. Kotimaisten kasvihuonevihannesten käyttäminen tammikuun pakkasissa ei ole ympäristönäkökulmasta välttämättä mielekästä, Pohjolainen sanoo. Parempi olisi suosia esimerkiksi porkkanaa, lanttua, kaalia ja vaikkapa pakastemarjoja."
Lihankulutus kolminkertaistunut
Suomessa lihan kulutus on lähes kolminkertaistunut 60 vuodessa. Vuonna 1950 lihaa syötiin vajaa 30 kiloa henkilöä kohti, vuonna 2012 määrä oli lähes 80 kiloa.Ympäristöjärjestö WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula korostaa, että lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat usein huomattavasti kasvisruokaa suuremmat. Erityisesti rikkaissa maissa olisi syytä suosia maankäytön kannalta huomattavasti tehokkaampaa kasvisruokaa."Esimerkiksi yhden porsaan lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin neljä kiloa pääasiassa viljasta koostuvaa rehua, josta merkittävä osa olisi pienin muutoksin suoraan ihmisten käytettävissä. Aterioita verrattaessa esimerkiksi hampurilaisaterian tuottaminen ranskalaisineen vaatii yli 3,5 neliömetriä maatalousmaata, kun spagetti tomaattikastikkeella kuluttaa maatalousmaata vain alle puoli neliömetriä", Nikula vertaa.Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, saman verran kuin liikenne. Lisäksi 70 prosenttia maailman makean veden kulutuksesta tapahtuu maataloudessa.Asuminen ja liikenne, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta yksityisen kulutuksen kaksi muuta tärkeintä sektoria, tulevat todennäköisesti vähentämään päästöjään merkittävästi. Tämä perustuu parantuvaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energiamuotojen osuuden lisääntymiseen. Ruoan tuotannossa valtaosa päästöistä syntyy maaperästä sekä karjanhoidosta, joissa vastaavia teknologisia mahdollisuuksia ei juuri ole.Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten juustokilon tuotannossa syntyneet päästöt vastasivat noin 60 kilometrin autolla ajoa, Nikula muistuttaa. Tänä päivänä kehittyneen energiatehokkuuden myötä samoilla päästöillä pääsee jo melkein 90 kilometriä. Samaan aikaan juustontuotannon päästöt ovat pysyneet samalla tasolla. Ratkaisut syntyvät siis ruokavalion muutoksesta, ei tuotannon kehityksestä.
Lihatuotannon ympäristövaikutukset heikosti tiedossa
"On hyvin tehotonta luonnonvarojen käyttöä syöttää pääosin viljasta koostuvaa rehua tuotantoeläimille, kun rehuntuotannon sijaan voisimme keskittyä suoraan ihmisravinnon tuotantoon. Lehmät pystyvät puolestaan käyttämään ihmisille sopimatonta nurmea ravinnokseen, mutta ongelmana on märehtimisessä syntyvä metaani, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Naudanlihan ilmastovaikutukset ovat useimmissa tutkimuksissa vähintään kaksinkertaiset sianlihaan verrattuna", Nikula sanoo.Pasi Pohjolaisen mukaan lihatuotannon ympäristövaikutukset ovat melko heikosti kuluttajien tiedossa."Ympäristönäkökulmasta länsimaiden lihankulutusta tulisi pudottaa alle puoleen nykyisestä, jotta pääsisimme kestävään kulutustasoon."Mutta onko olemassa niin sanottua ympäristöystävällistä lihaa?WWF:n ruokaopas kehottaa korvaamaan ainakin osan lihasta kasviksilla tai kestävästi kalastetulla kalalla. Jos lihaa kuitenkin syödään, suosittelee WWF tehotuotetun lihan tilalle luonnonlaitumilla laiduntavan karjan lihaa eli luonnonlaidunlihaa (tunnetaan myös nimellä niittyliha). Myös riistaliha on suositeltava vaihtoehto, kunhan metsästys kohdistuu elinvoimaisiin riistaeläinkantoihin.Luonnonlaidunliha kasvatetaan nimensä mukaisesti pääosin luonnonlaitumilla, jossa karja tekee tärkeää luonnonhoitotyötä. Laidunnus on tärkeää tiettyjen maatalouselinympäristöjen monimuotoisuuden ylläpitäjänä.Nikula kuitenkin huomauttaa, että luonnonlaidunlihaa ei ole mahdollista koskaan tuottaa nykyisen lihan menekkiä vastaavia määriä, joten senkin suhteen lihan kulutuksen vähentäminen on tärkeää.
Kestävän ravitsemuksen yhtenä edellytyksenä muutos asenteissa
Ympäristö ei ole ainoa syy, miksi lihansyöntiä tulisi vähentää. Siitä olisi etua myös terveydellisesti, ravitsemusasiantuntijat sanovat.Uusissa Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa lihan käyttöä kehotetaan vähentämään tai korvaamaan. Maailman syöpätutkimusjärjestön suositus on alle puoli kiloa lihaa viikossa – suomalaisten kulutus on lähes kolminkertainen siihen verrattuna.Asenteilla ja tottumuksilla on suuri merkitys ruoan käytössä. Pasi Pohjolainen huomauttaa, että lihan kulutuksen vähentämiseksi on siis tärkeä tunnistaa, minkälaisia tekijöitä kuluttajat kokevat muutoksen esteiksi."Liha koetaan usein nautinnollisena, maukkaana ruokana ja sitä pidetään virheellisesti terveydelle välttämättömänä. Yksi keskeisistä tekijöistä on myös rutiininomainen käytäntö, tottumus liharuokaan. Kasvispainotteinen ruokavalio taas nähdään hankalana, koska ei koeta, että tunnetaan tai osataan tehdä hyviä, ravitsevia kasvisruokia."Ruokaan liittyy paljon merkityksiä, joista useilla on pitkät kulttuurihistorialliset juuret."Ennen modernia ruoantuotantoa liha oli niukkuushyödyke. Liha on ollut vaurauden ja hyvinvoinnin merkki. Se on ollut statusruokaa. Nykyisin lihaa on saatavilla jatkuvasti ja runsaasti. Kulutukseen liittyvät merkitykset viittaavat kuitenkin osin edelleen entiseen aikaan", jatkaa Pohjalainen.
Vastuullisia valintoja
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan vuonna 2050 maailmassa, jossa elää yhdeksän miljardia ihmistä, olisi tuotettava noin 70 prosenttia enemmän ruokaa nykyiseen verrattuna.Tavanomaisesti tuotetun lihan korvaaminen luomulihalla tuottaa jonkin verran ympäristöhyötyjä, Jussi Nikula sanoo, mutta lihan korvaaminen esimerkiksi tofulla tai soijapihvillä tuottaa huomattavasti suuremman ympäristöhyödyn.Samoin kuluttajat usein yliarvioivat pakkausten ja kuljetusmatkojen roolia ruoan elinkaaren aikaisissa ympäristövaikutuksissa. Nikulan mukaan pakkaaminen ja kuljetusmatkat on hyvä pitää maltillisina, mutta useimmiten kaikkein ratkaisevinta on ruoan alkutuotannon aikaiset ympäristökuormat, jotka ovat tyypillisesti eläinperäisillä tuotteilla kasvispohjaisia huomattavasti suuremmat.Nikula listaa kolme tärkeintä asiaa ympäristöystävällisessä ruokavaliossa: korvaa osa lihasta ja maitotuotteista kasviksilla, älä heitä ruokaa roskiin ja suosi vastuullisesti tuotettuja tuotteita, kuten luomua ja reilua kauppaa."Luomu- ja lähiruoka ovat saaneet suurta huomiota koskien ympäristöystävällistä syömistä ja ne ovat myös kannatettavia, mutta suurimmat ympäristöhyödyt saavutetaan eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämisellä ja ruokahävikin minimoinnilla."
Lähteet ja lukemistaDangour AD, Dodhia SK, Hayter A, Allen E, et al. (2009). Nutritional quality of organic foods: a systematic review. American Journal of Clinical Nutrition. Sep;90(3):680-5.Dangour AD, Lock K, Hayter A, Aikenhead A, et al. (2010). Nutrition-related health effects of organic foods: a systematic review. American Journal of Clinical Nutrition. Jul;92(1):203-10.Smith-Spangler C, Brandeau ML, Hunter GE, Bavinger JC, et al. (2012). Are organic foods safer or healthier than conventional alternatives?: a systematic review. Annals of Internal Medicine. Sep 4;157(5):348-66.Turun yliopisto. (2013). Lihankulutuksen motiivit juontuvat kulttuurihistoriasta ja muuttuvat hitaasti. Kirjoittanut: Viliina Tolvanen. Lainattu: 16.11.2013.World Cancer Research Fund / American Institute for Cancer Research. (2007). Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington DC: AICR.