Personal training – intohimoa vastaavaa työtä

Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen pohtii kirjoituksessaan työtä, hyvinvointia ja intohimoa.Yli kymmeneen valmennusvuoteen mahtuu monenlaisia vuoren huippuja mutta myös montun pohjia. Lähtöpisteenäni oli koulutus alalle, jolla väitettiin olevan työllistymisen mahdollisuuksia. Eikä itse asiassa ajatus valmentamisesta tuntunut ollenkaan hassumalta. Olihan se työtä, josta minulla oli jo kokemusta aiemmilta urheiluvuosiltani – valmennettavan näkökulmasta kylläkin.Oma kipinäni personal trainingiin syttyi ollessani harjoittelijana eräällä kuntosalilla. Näin kuinka eräs salilla toimiva ohjaaja koutsasi asiakasta. Asiakas teki jumppapallon päällä vatsarutistuksia ja personal trainer vihelsi pilliin ja antoi ohjeita. Tuolloin päätin, että tuo on mun juttu! Intohimo valmentamiseen syttyi saman tien. Etsin koulutustahon, jossa alalle voi kouluttautua ja muutaman kuukauden päästä olinkin jo koulutuksessa mukana.Koulutuksen aikana valmistelin asiat kuntoon, jotta pääsin heti lisenssitodistuksen saatuani tekemään omalla toiminimellä personal training -valmennusta. Intohimosta ja kiinnostuksen kohteesta tuli työ. Halu liikuttaa asiakkaita ja vaikuttaa heidän tavoitteisiin sekä terveystottumuksiin pysyvästi oli tärkein motiivi tehdä työtä. Ja on edelleen.Perinteisesti mihin tahansa koulutukseen hakeudutaan (valitettavan) usein siitä syystä, että alalla on tarjolla työpaikkoja. Koulutukseen hakeudutaan, vaikka ollaan epävarmoja siitä, onko itsellä vahvuuksia työhön liittyen. Tai jopa niin, ettei oikeasti koeta intohimoa työtä kohtaan.Suomalaisten koululaisten viihtyvyys koulussa on erittäin heikolla tasolla. PISA-vertailussa suomalaisten koulussa viihtyminen sijoittui sijalle 60. Vertailumaita oli 65.Vaikka puhumme paljon suomalaisten menestymisestä tiedollisesti, näyttää kolikon kääntöpuoli olevan heikko viihtyvyys. Myös työelämässä on samanlaisia merkkejä havaittavissa.Suomalainen kuluttaa noin kolmasosan elinajastaan työn tekemiseen. Mikäli työssä käymisen motiivina toimii ainoastaan asuntolainan maksu, tuntuu sijoitus kohtuuttoman huonolta. Toki palkalla saa muutakin, mutta useimmiten motiivit ovat tämän tyyppisiä.Tarvitsemme ensisijaisesti intohimoamme, emme koulutusta vastaavaa työtä.Personal trainer on ammattina huono valinta, mikäli työn motiivina on ainoastaan asuntolainan maksaminen. Ulkoinen motivaatio yksinään ei riitä ylläpitämään työhyvinvointia, eikä tuottamaan pitkällä aikavälillä asiakkaalle tuloksia. Menestyvän personal trainerin tärkein markkinointikanava kun on, ei pelkästään menestyvät, vaan myös hyvinvoivat asiakkaat, jotka viidakkorumpua paukuttamalla levittävät onnistumistarinoitaan.

Työhyvinvoinnin ja motivaation lähteet

Työhyvinvointi tai motivaatio eivät ole staattisia ominaisuuksia. Kerran motivaation löydyttyä, ei ole mitään takeita sille, että se säilyisi tai pysyisi muuttumattomana. Sisäinen motivoituminen on ensisijaisesti tapa elää ja toimia. Kun tiedostamme hyvinvoinnin ja sisäisen motivaation tärkeimmät kulmakivet, voimme juurruttaa ja syventää motivaatiota joka ikinen päivä.Ne samat peruspilarit, joiden kautta etsimme myös asiakkaan sisäistä motivaatiota hyvinvoinnin edistämiseen, toimivat myös omassa työssämme. Aiemmassa kirjoituksessaan Jorma Vaara kertoi kattavasti sisäisen motivaation lähteistä sekä itsemääräämisteoriasta.Suosittelen lukemaan Joren artikkelin. Pyrin vielä täydentämään näkökulmaa työviihtyvyyteen liittyvillä seikoilla.

Autonomian kokemus

Autonomia tarkoittaa vapautta toimia omien vahvuuksien kautta. Autonomia motivoitumisen kannalta ei siis tarkoita sitä, että saat tehdä ihan mitä haluat, vaan että voit toteuttaa intohimojasi omien vahvuuksien (luonne, tieto, taito jne.) kautta.Vahvuuksien lisäksi myös omien tavoiteorientaatioiden tunnistaminen liittyy keskeisesti hyvinvointiin. On hyvä tiedostaa, liittyvätkö omat tavoitteeni oppimiseen, menestymiseen, kilpailemiseen vai esimerkiksi välttelemiseen.Oppimisorientoitunut viihtyy työssä siksi, että hän kokee oppivansa joka päivä jotain uutta. Hän myös menestyy, koska jatkuvan oppimisen asenne väistämättä johtaa ennemmin tai myöhemmin menestykseen.Menestys sekä suorituskeskeinen asenne liittyvät usein ulkoiseen motivaatioon tai ainakin ulkoisiin paineisiin. Suoritusorientoituneella työn tekemisen motiivi voi ensisijaisesti olla asuntolainan maksaminen, eikä omien intohimojen toteuttaminen personal trainingin keinoin.Välttämisorientoitunut tekee työtään sen vuoksi, ettei ole keksinyt muutakaan mukavampaa työtä ja pyrkii välttelemään laihaa lompakkoa.

Pätevyyden kokemus

Pätevyyden tunne syntyy onnistumisten ja epäonnistumisten synnyttämien oppimiskokemusten kautta. Kun personal trainer kokee, että hän on kyennyt parantamaan itse laatimilla ohjeillaan asiakkaan kuntoa tai terveyttä, lisääntyy personal trainerin itseluottamus ja pätevyyden tunne.Pätevyyden tunne syntyy palautteesta. Harvassa työssä saa yhtä paljon palautetta kuin personal trainerin työssä. Osa palautteesta on asiakkaan suusta kuultua, mutta valtaosa taas itse koettua sekä havaittua palautetta, joka ei välttämättä esiinny verbaalisessa muodossa.Kun intohimon ja autonomian saa yhdistettyä onnistuneisiin suorituksiin, syntyy flow, eli virtauksen tunne. Flow-elämykset toimivat tunnepalkkioina tehdystä työstä ja lisäävät yksilön hyvinvoinnin lisäksi pystyvyyden tunnetta. Onkin selvää, että mitä enemmän kokee onnistumisia, sitä todennäköisemmin syntyy flow-elämyksiä, jotka taas kannustavat oppimaan. Taustalla kulkee siis koko ajan ajatus, että työ koetaan merkitykselliseksi. Merkityksellisyys onkin itsemääräämisteorian kolmas pointti.

Merkityksellisyys

Merkityksen tunne on yksi keskeinen ihmisen hyvinvointiin liittyvä tekijä. Mikäli henkilö tavoittelee työllään ainoastaan omaa hyötyä, kostautuu työn tekeminen todennäköisesti heikentyneenä hyvinvointina.Merkityksellisyyteen liittyy myös vastuu. Vastuu huolehtia, että oma intohimo, vahvuudet sekä kyvykkyys jalkautuu ympäröiviin ihmisiin. On siis nähtävä se, että oma työ tuottaa hyvinvointia myös ympäristöön. Omat suorituskeskeiset tavoitteet, jotka saavutetaan muiden kustannuksella, koituvat ennemmin tai myöhemmin yksilön hyvinvointia heikentäväksi tekijäksi. Työ on siis tiimipeliä.

Yhteenvetäviä ajatuksia

Hyvinvointia edistävä työ edellyttää intohimoa työtä kohtaan. Koulutus on väline, jonka kautta intohimo täydentyy asioilla, osaamisella ja näkökulmilla, jotka saavat intohimon liekin roihuamaan. On masentavaa ajatella, että koulutus olisi vain suorite päästä työelämään lyhentämään asuntolainaa. Etenkin, jos työhön kuluu kolmasosa elämästä.Hyvinvointi ja motivaatio eivät ole staattisia ominaisuuksia, vaan motivaation osa-alueita täytyy suunnitelmallisesti vahvistaa. Sinun on hyvä kysyä itseltäsi joka päivä: "mitä minun on hyvä tehdä tänään, että voin huomenna entistä paremmin hyödyntää vahvuuksiani ja tuottaa ympäristölleni entistä enemmän hyvinvointia?"[avatar user="Lasse" size="thumbnail" align="right" link="http://www.trainer4you.fi/blogi/author/lasse/" target="_blank"]Artikkelin kirjoittaja on Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen, jonka koulutuskokemus hakee vertaistaan. [/avatar]Kun tiedät kysymykseen vastauksen, toteuta toimenpiteet ja onnistuessasi saat kyvykkyyttä edistävää palautetta ympäristöstä. Silloin olet win-win-tilanteessa.