Kun asiakas sairastaa sepelvaltimotautia
Tässä artikkelisarjassa tutustutaan eri sairauksiin ja siihen miten ne vaikuttavat personal training -valmennuksessa. Vaikka sairauksien hoito kuuluu aina terveydenhuoltoon, personal trainer voi tukea potilaan toipumista käytännönläheisellä elintapaohjauksella terveydenhuollon ammattihenkilön antaman ohjeistuksen puitteissa. Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Sepelvaltimot ovat sydämen verisuonia, joiden tehtävänä on huolehtia sydänlihaksen hapen ja ravinnon saannista.Sepelvaltimoiden ahtautumisen syynä on ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti, jossa nk. plakkia muodostuu valtimoiden seinämiin. Plakki voi estää veren virtausta sydämeen, jolloin sydän altistuu hapenpuutteelle.Ateroskleroosi (kuva 1) alkaa kehittyä, kun valtimoiden seinämään takertuu kolesterolia sisältäviä hiukkasia. Monimutkaisen tapahtumaketjun aikana valtimonseinämä tulehtuu, jonka seurauksena vaarallinen ateroomaplakki lopulta syntyy. Tämä prosessi on hidas ja sen kehittyminen kestää yleensä vuosikymmeniä. Siksi sepelvaltimotautia esiintyy eniten ikääntyneillä ja vain harvoin nuorilla.Sepelvaltimotaudin yleisin oire on rintakipi eli angina pectoris, joka syntyy, kun sydänlihas ei saa riittävästi happea. Rintakipua esiintyy etenkin ruumiillisessa rasituksessa, kun sydämen syketaso nousee. Kipu tuntuu yleensä puristuksena keskellä rintaa, mutta voi säteillä myös käsivarsiin, leukaperiin, selkään lapojen väliin tai ylävatsalle. Kipu helpottuu levossa muutamassa minuutissa.Oireina voi olla myös rasituksessa tuntuva ohimenevä hengenahdistus tai pahoinvointi. Mikäli kipu on lievää, ilmenee levossa, henkilö pystyy liikkumaan kivusta huolimatta tai kipu jatkuu pitkään, on oireiden syynä todennäköisesti jokin muu kuin sepelvaltimotauti. Lue lisää sepelvaltimotaudin oireista esim. täältä.Sydänkohtaus eli sydäninfakti on sepelvaltimotaudin vaarallisin seuraamus. Sydäninfarktissa sepelvaltimon seinämään muodostunut ateroomaplakki repeää ja alta paljastuu rakenteita, joihin veren hyytymisen käynnistävät verihiutaleet tarttuvat. Verihiutaleet pyrkivät tyrehdyttämään verenvuodon, mutta samalla paikalle muodostuu verihyytymä. Verihyytymä ahtauttaa valtimon ja estää hapen kuljetuksen sydämeen (tätä kutsutaan myös nimellä tromboosi). Hapenpuute voi aiheuttaa kuolion sydänlihaksessa.Sydäninfarkti ilmenee tavallisesti kovana kipuna, joka tuntuu rintalastan takana laajalla alueella. Kipu on puristavaa ja voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin ja jopa selkään. Kipu voi olla myös lievempää, jolloin pääoireet ovat heikotus, pahoinvointi ja hikisyys.Sydäninfarkti vaatii välitöntä sairaalahoitoa ja siksi sen sattuessa on ehdottomasti soitettava hätäkeskukseen (112).
Yleisyys ja riskitekijät
Sydän- ja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy (WHO 2013). Suomalaisista noin joka neljäs kuolee sydän- ja verisuoniperäisiin sairauksiin (Tilastokeskus 2012).Sepelvaltimotaudin osuus kaikista kuolinsyistä on noin kymmenen prosentin luokkaa, mikä tekee siitä suurimman kuolinsyyn Suomessa. Miehiä kuolee sepelvaltimotautiin yhtä paljon kuin naisia. Vaikka kuolleiden määrä on Suomessa puolittunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, sepelvaltimotauti tappaa edelleen enemmän Suomessa kuin muissa EU-maissa.Sepelvaltimotautia voidaan ehkäistä tehokkaasti elintavoilla. Ateroskleroosin kehittyminen kestää useita vuosikymmeniä ja se alkaa jo nuoruudessa, minkä vuoksi onkin tärkeää, että terveelliset elintavat omaksutaan jo lapsuudessa.Sepelvaltimotaudin tunnetuimmat riskitekijät ovat tupakointi, suurentunut veren kolesterolipitoisuus (ks. dyslipidemiat), kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino. Riskitekijöiden taustalla voi olla yhtälailla huonot elintavat tai perintötekijöistä.
Kun asiakas sairastaa sepelvaltimotautia
Maltillinen ja säännöllinen kestävyys- ja lihaskuntotyyppinen liikunta ehkäisee sepelvaltimotautia, saattaa pysäyttää taudin etenemisen tai jopa vähentää sepelvaltimoiden ahtautumista. Liikunta madaltaa verenpainetta, parantaa veren kolesteroliarvoja ja helpottaa painonhallintaa, jolloin sepelvaltimotaudin riskit vähenevät.Personal trainerin rooli on tukea sepelvaltimotautia sairastavaa asiakasta lääkärin, ravitsemusterapeutin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen antaman ohjeistuksen puitteissa. Jos ohjeistusta ei ole terveydenhuollosta saatu, tulee sitä pyytää tai ohjaaminen tulee perustua sairauden käypään hoitoon.Koska riskien realisoituminen on jo sepelvaltimotautia sairastavalla todennäköistä, ohjaaminen ei voi perustua omiin mieltymyksiin tai uskomuksiin.Sepelvaltimotautia sairastavalta asiakkaalta on tärkeää selvittää, onko hänelle tehty terveydenhuollossa rasituskoetta. Kliininen rasituskoe on suositeltavaa tehdä kuormitustason määrittämiseksi ja liikunnan vaikutusten seuraamiseksi. Rasituskoe on kaikille tarpeellinen, jos liikunnan turvallisuudesta on epävarmuutta tai asiakas haluaa sitä. Myös sykkeen seuranta on suositeltavaa.Liikuntaohjelma laaditaan yksilöllisesti henkilön riskien ja suorituskyvyn perusteella. Liikunnan määrää ja kuormittavuutta lisätään asteittain henkilön suorituskyvyn kehittymisen ja oireiden perusteella. Tavoitteena on suositusten mukainen määrä kestävyys- ja lihaskuntotyyppistä liikuntaa.Liikuntasuoritus on aiheellista keskeyttää, jos henkilöllä ilmenee sydänperäisiä tai siihen viittaavia oireita (rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriötuntemuksia), kohtuutonta hikoilua, pahoinvointia, huimausta tai pyörrytystä, uupumusta tai vapinaa.Suositeltavia kestävyysliikuntalajeja ovat kävely, sauvakävely, pyöräily, hiihto, uinti ja vesijuoksu. Ne kuormittavat suurinta osaa kehon lihasryhmistä ja kuormituksen tehoa on helppo säädellä.Lihaskuntoharjoittelun tulisi olla suuria lihasryhmiä kevyen pumppaavasti kuormittavaa (esim. 12–20 toistoa per sarja). Myös kuntopiirityyppinen harjoittelu sopii asiaan. Harjoitukset voidaa valita yksilöllisesti asiakkaan toimintakyvyn mukaan.
Mitä huomioida ruokavaliossa
Ruokavaliolla on keskeinen merkitys sepelvaltimotaudin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Sepelvaltimotautia sairastavan asiakkaan ravintovalmennuksen tavoitteena on tehostettu ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio.
Taulukko 1. Tavoitteita terveyden edistämiseksi
| Lisää | Vaihda | Vähennä |
|---|---|---|
| Kasvikset (erityisesti juurekset), palkokasvit (herneet, pavut, linssit) | Vaaleat viljavalmisteet → täysjyväviljavalmisteet | Lihavalmisteet, punainen liha |
| Marjat, hedelmät | Voi, voita sisältävät levitteet → kasviöljyt, kasviöljypohjaiset levitteet | Lisättyä sokeria sisältävät juomat ja ruoat |
| Kalat ja muut merenelävät | Rasvaiset maitovalmisteet → vähärasvaiset/rasvattomat maitovalmisteet | Suola |
| Pähkinät ja siemenet | Alkoholijuomat |
Erityisesti hiilihydraattien ja rasvojen laatuun on tärkeää kiinnittää huomiota. Ruokavaliossa tulisi suosia kuitupitoisia hiilihydraatin lähteitä, kuten täysjyväviljoja, kasviksia ja hedelmiä, sekä välttää sokeria. Rasvoista tulisi suosia pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyjä ja pähkinöitä. Kovien eläinrasvojen ja suolan käyttöä tulisi vuorostaan rajoittaa. Ruokavalio-ohjaukseen tarkennutaan syvällisemmin ravintovalmentaja-koulutuksessa.Sepelvaltimotautia sairastavan asiakkaan ruokavalion tavoitteet ovat (Suomen Sydänliiton suositus)
- kovaa rasvaa enintään 7 E%
- pehmeää rasvaa vähintään 20–25 E%
- n-3-rasvahappoja vähintään 1 E%
- EPA+DHA-valmistetta enintään 1 g, jos käytössä on verenohennuslääkitys
- kolesterolia enintään 200 mg
- kuidun saantisuositus naisilla 25 g ja miehillä 35 g
- suolaa enintään 5 g
Lähteet ja lukemista
Artikkelin asiantuntijana toimivat Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen sekä ravitsemusterapeutti Mikko Rinta.