Ihmiskontakti on ratkaiseva tekijä liikuntamotivaation lisäämisessä ja asiakaspidossa
Helsingin yliopistossa tehty tuore tutkimus osoittaa, että liikuntamotivaatio lisääntyy eniten ohjelmissa, joissa valmentaja on läsnä, osallistujat asettavat itselleen tavoitteita ja seuraavat omaa aktiivisuuttaan sekä opettelevat liikunnallisia taitoja. Helsingin yliopiston toteuttamassa, tähän mennessä kautta aikojen laajimmassa, liikuntamotivaatiota kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin myös, että valmentajan läsnäolo ja ryhmämuotoisuus olivat tehokkaita motivaattoreita. Tutkimusta johtaneen tohtori Keegan Knittlen mukaan ihmiskontakti vaikuttaakin olevan ratkaiseva tekijä liikuntamotivaation lisäämisessä.
Kautta aikojen laajin liikuntamotivaatiotutkimus
Helsingin yliopiston toteuttaman tutkimuksen tulokset perustuvat noin 200 vertailuryhmän tulosten yhdistämiseen, joissa tietoja kerättiin yhteensä lähes 19 000 Euroopasta ja Yhdysvalloista kotoisin olevasta henkilöstä. Tutkimuksiin osallistuneiden henkilöiden taustat olivat hyvin erilaisia ja siinä etsittiinkin erilaisista oloista, taustoista sekä tutkimuspaikoista riippumattomia, yleistettävissä olevia tekijöitä.Tohtori Knittle Helsingin yliopistosta toteaa, että ohjaajan läsnäolo yhdistettynä tavoitteiden asettamiseen sekä liikunnallisen aktiivisuuden seuraamiseen ovat erityisen tärkeitä seikkoja liikuntamotivaation syttymisen sekä säilymisen näkökulmista. ”Aiempien tutkimusten perusteella oman toiminnan seuraaminen ja tavoitteiden asettaminen auttoivat lisäämään liikkumista, mutta nyt selvisi, että sama yhdistelmä kasvattaa samalla myös liikuntamotivaatiota”, Knittle kertoo.”Meille ei selvinnyt täysin varmasti, miksi henkilökohtainen valmennus ja harjoittelun ryhmämuotoisuus ovat muita menetelmiä motivoivampia”, Knittle toteaa. Hän kuitenkin arvelee, että varteenotettavia syitä saattavat olla tilivelvollisuus ohjaajalle, vastuuntunne edistymisestä ja sosiaalisten kontaktien tarjoama tuki sekä vertailun mahdollisuus.
Asiakaspito on kuntokeskusalan suurin haaste
Asiakaskunnan suuri vaihtuvuus on kuntokeskusalan suurin haaste. Uusasiakashankinnan sijaan paljon kannattavampaa ja motivoivampaa olisikin suunnata resurssit olemassa olevien asiakkaiden huomioimiseen sekä sitouttamiseen. Helsingin Yliopiston toteuttaman tutkimuksen tulokset kannustavat kuntokeskuksia panostamaan resursseja asiakaskohtaamisiin ja asiakkaiden pitämiseen ohjelmoidun harjoittelun piirissä. Personal training palvelut ovatkin paras keino lisätä asiakaskohtaamisia kuntosalilla sekä sitouttaa asiakkaita tavoitteelliseen, ohjelmoituun harjoitteluun.Maailmalla ja meillä Suomessa kovassa kasvussa oleva pienryhmävalmennus eli small group training yhdistää ohjaajan läsnäolon, ryhmän sosiaalisen tuen sekä positiivisen paineen, tavoitteellisen ja ohjelmoidun harjoittelun sekä uusien, terveellisempien elämäntapojen opettelun. Pienryhmävalmennus sijoittui ACSM:n vuoden 2018 liikuntatrendilistan sijalle 2 ja IHRSA:n tuoreen raportin mukaan joka neljäs kuntokeskusjäsen osallistuu USAssa salin järjestämään pienryhmätoimintaan, kun taas personal trainerin valmennettavana jäsenistä on nykyisin joka kahdeksas.
Tutustu Trainer4Youn Pienryhmävalmentaja-koulutukseen!
Ensimmäisen askeleen jälkeen helpottaa
Helsingin yliopiston toteuttama tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa kuntokeskusten lisäksi myös liikunta- ja terveysalan ammattilaisille sekä liikkujille itselleen. Etenkin kovassa kasvussa olevien, palveluista riisuttujen, niin sanottujen budjettisalien kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka asiakkaat tulisivat huomioiduksi ja kohdatuksi kuntokeskuksessa. Erilaiset sali-isäntä ja –emäntä –vuorot, aloittelijoille suunnatut starttikurssit, liiketekniikkakoulut ja -klinikat, luennot sekä teemaillat osuvat tähän tarkoitukseen mainiosti.Personal trainer, joka huomioi omien asiakkaidensa lisäksi muutkin jäsenet ja pitää yllä hyvää henkeä ja järjestystä salilla, on keskukselle kullan arvoinen. Pienryhmävalmennukset motivoivat, sitouttavat ja valmentavat asiakkaista omatoimisia liikkujia. Pienryhmätunnin aiheuttama pöhinä ja fiilis tarttuvat myös kanssatreenaajiin, jotka saavat omaa treeniä toteuttaessaan arvokkaita vinkkejä sekä oppeja, kun seuraavat ryhmän harjoittelua sivusilmällä.Liikkujalle itselleen tutkimuksen tarjoamat oivallukset liittyvät tavoitteiden asettamiseen, aktiivisuuden seurantaan sekä ohjattuihin ryhmiin tai personal trainerin palkkaamisen liittyviin toimenpiteisiin. Mikäli henkilö haluaa saavuttaa hyviä ja pysyviä tuloksia, on onnistuminen ammattilaisen valmennuksessa huomattavasti todennäköisempää. Pienikin inspiraatio ja tuki voi olla ratkaisevan tärkeää, sillä tutkimus osoitti hyvin myös sen, että ensimmäisen askeleen jälkeen seuraavat ovat helpompia. ”Tutkimukseen osallistujien motivaatio parani heti, kun he saivat konkreettisia ohjeita, näkivät esimerkkejä harjoitteista ja heitä opastettiin harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä” kiteyttää tohtori Knittle motivaatiota huokuen.Health Psychology Review -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui tutkijoita Helsingin yliopistosta, Stirlingin yliopistosta Skotlannista ja Maastrichtin yliopistosta Alankomaista. Artikkelin esijulkaisuversio on luettavissa PsyArxiv-esijulkaisupalvelussa osoitteessa https://psyarxiv.com/upmy8/ Taylor and Francisin julkaisema artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17437199.2018.1435299. Osa kaavioista, jotka kuvaavat liikunnallisen aktiivisuuden muutosten suhdetta motivaatiomuutoksiin, on luettavissa täällä: https://osf.io/wkqeg/.