Teknologia passivoi ja liikuttaa
Ratkaisua liikkumattomuusepidemiaan povataan sen aiheuttajasta.
Kehittyneen teknologian automatisoidessa työntekoa ja vähentäessä fyysisten askareiden tarvetta työympäristössä, myös vapaa-ajanviettotavat ovat länsimaissa muuttuneet fyysisesti passiivisemmiksi. Inaktiivisuus eli liikumattomuus on salakavalasti kasvanut valtaamaan leijonan osan itse kunkin vuorokaudesta. Vai kuinka monelle postien tarkastaminen tarkoittaa vielä kävelyä pihatien poikki kohti kepin nokassa nököttävää postilaatikkoa?
Passiivisuus on oma mausteensa myös elintasosairauksien soppaan, metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen ja liikalihavuuden kivutessa jatkuvasti entistä merkittävämmiksi kansanterveyden rapauttajiksi. Nyt vastaiskua passiivisuudelle rakennetaan liikkumattomuusepidemian aiheuttajan alkulähteiltä: teknologiasta ja internetistä. Ihmisten liikuttamiseen ja yltiöpassiivisen arjen nitistämiseen kehitettyjä verkkopalveluita, sovelluksia ja laitteita on viime vuosina kehitetty kiihtyvällä tahdilla.
Tulevaisuuteen katseensa kääntäneet teknologiayritykset, sekä yrityksiä rahoittavat pääomasijoittajat näkevät juuri tämän ongelman ratkaisemiseen keskittyvien tahojen merkityksellisyyden ja potentiaalin tulevien vuosien toimintakentässä. Startup-yrittäjä ja Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Arto Pesola kertoo havainneensa liikkumattomuuteen vastaavien tuotteiden ja innovaatioiden olevan juuri nyt erityisesti Yhdysvalloissa kovassa nosteessa.
Pesola on lihasaktiivisuutta mittaavia laitteita ja kerättyä dataa kuluttajakäytössä hyödyntävää mobiilisovellusta kehittävän yrityksen Xactiven (huom. nykyinen Fibion) perustaja. Yliopistolla hän tutkii inaktiivisuuden terveysvaikutuksia. "Teema vaikuttaa polttavan kuumalta, mikäli suurten yritysten ja sijoittajien toimintaa tarkkailee. Esimerkiksi Niken kaltaisilla yrityksillä päivittäisen aktiivisuuden mittaaminen, ja pelillistämisen kautta liikkumaan kannustaminen ovat tulleet vahvasti kuvioihin. Fuel Band -rannekkeen kaltaiset tuotteet ja niihin liittyvät sovellukset ovat alkaneet jo nyt lyömään läpi", Pesola kertoo.
Terveyden edistämiseen keskittyvät tahot työllistävät jatkuvasti entistä enemmän ihmisiä. Globaalin ongelman ratkaiseminen ei tapahdu itsestään, vaan työtä ja aivokapasiteettia asian edistämiseen vaaditaan jatkuvasti entistä enemmän. "Teimme alkukeväästä matkan San Franciscon Piilaaksoon ottamaan tuntumaa alan toimijoihin ja huomasimme pian, kuinka polttava teema liikkumattomuusongelmien ratkaiseminen todella on. Viesti lähes kaikilta tapaamiltani yrityskontakteilta olikin, että kyseessä on iso juttu, jonka suhteen olisi toimittava nopeasti", Pesola kertoo. "Myös markkina on valtava. Kannettavia, päällä pidettäviä terveyden edistämiseen tarkoitettuja laitteita myydään arviolta 80 miljoonaa kappaletta vuonna 2016, puhumattakaan liiketoimintamahdollisuuksista, joita näiden laitteiden tuottama data tuo mukanaan. Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä Piilaaksossa toimivat terveys- ja hyvinvointialan startup-yritykset keräsivät sijoituksia 650 miljoonaa dollaria.
"Pesolan kanssa samoilla linjoilla on internetin sosiaalisuutta hyödyntävän suomalaislähtöisen HeiaHeia-verkkopalvelun myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Grönqvist. "Ihmiset ovat viime vuosina löytäneet liikuntaan ja hyvinvointiin keskittyneet netti- ja mobiilipalvelut. Pelkästään suomalaisia HeiaHeiassa on jo 200 000 ja toimimme 100 yritysasiakkaan kanssa 12 eri maassa", Grönqvist valottaa. Työyhteisöt ovatkin yksi HeiaHeian tulevaisuuden painopistealueista yritysten pyrkiessä säästämään selvää rahaa sairauspoissaoloissa ja hoitokuluissa terveellisiin elämäntapoihin rohkaisemalla.
Tuomas Liisanantti on Trainer4You:n markkinointipäällikkö, jonka intohimona on oppia ja opettaa. "Yritykset ovat kuluttajiin verrattuna aktivoituneet nettipalveluiden käyttöön jälkijunassa, mutta viimeisten parin vuoden aikana kehitys on ollut nopeaa. Tähän vaikuttaa varmasti tämän kaltaisten palveluiden kustannustehokkuus ja mitattavuus. Lisäksi nettipalvelut tarjoavat yrityksille ihan uudenlaisen tavan rakentaa yhteishenkeä ja viestiä hyvinvointiteemoista työntekijöille", Grönqvist summaa.
Artikkeli on alunperin julkaistu PT-lehdessä (huhtikuu 2013).