Diabetes - taudinkuva ja yleisyys Suomessa

Diabetes on aineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee veren glukoosipitoisuuden (verensokerin) kohoamisena. Verensokerin kohoaminen johtuu joko insuliinin vaikutuksen heikkenemisestä tai haiman insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisesta, jolloin insuliinia ei erity lainkaan.Diabetes jaetaan kolmeen eri päämuotoon: tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetekseen, tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen ja raskausdiabetekseen. On myös joukko muita diabeteksen muotoja, joista suurin osa on hyvin harvinaisia. Diabetes voi syntyä myös muiden sairauksien seurauksena ja tiloista, jotka vaikuttavat insuliinineritykseen tai insuliiniherkkyyteen.Tämä on 7-osaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa. Tulevissa artikkeleissa perehdytään syvemmälle siihen, miten liikunta vaikuttaa diabetekseen ja miten diabetikon kannattaa treenata. Pääset lukemaan koko artikkelisarjan maksutta Trainer4You tietopankissa!Diabetes diagnosoidaan henkilöillä, joiden

• plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo on 7 mmol/l tai enemmän
• glukoosirasituskokeessa plasman glukoosin kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l
• oireettomilla henkilöilla jompi kumpi kohta tulee todeta kahdesti
• HbA1C* on kahdessa mittauksessa 48 mmol/mol (6,5%) tai enemmän

*(HbA1c = sokerihemoglobiini, veren punasolujen sokeroitumisprosentti, joka kuvastaa keskimääräistä verensokeritasoa, edeltävältä 6–8 viikolta)

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia erittävät saarekesolut ovat tuhoutuneet eli haima ei pysty enää tuottamaan insuliinia. Tyypin 1 diabeteksen syitä ei tiedetä, mutta sairastumiseen liittyy perinnöllinen taipumus. Sairauden puhkeaminen edellyttää perinnöllisen alttiuden lisäksi ulkoisia tekijöitä. Tyypin 1 diabeteksen hoidon perustana on aina puuttuvan insuliinin korvaaminen.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetes aiheutuu insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta maksassa sekä rasva- ja lihaskudoksessa ja haiman insuliinierityksen häiriöstä. Insuliinin vaikutus elimistössä on heikentynyt (=insuliiniresistenssi) ja/tai insuliinin eritys on vähentynyt. Tyypin 2 diabetes on etenevä sairaus ja insuliinintuotanto voi loppua vuosien kuluessa.Tyypin 2 diabetes on vahvasti perinnöllinen sairaus, johon myös elintavat vaikuttavat voimakkaasti. Se voi olla pitkään piilevänä ja oireettomana. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä lisäävät ruokavalion muuttuminen, ylipainon lisääntyminen, arkiaktiivisuuden vähentyminen, alkoholin lisääntynyt käyttö, stressi, kiire, unihäiriöt ja tulehdukset. Yli 80 prosentilla tyypin 2 diabeetikoista on ns. metabolinen oireyhtymä (MBO). Metabolisen oireyhtymän ilmenemismuotoja ovat liiallisen rasvan määrä elimistössä (vyötärölihavuus), rasva-aineenvaihdunnan häiriö, korkea verenpaine, heikentynyt sokerinsieto sekä lisääntynyt veren hyytymistaipumus. Nämä aineenvaihdunnan muutokset altistavat voimakkaasti sydän- ja verisuonisairauksille.Tyypin 2 diabeetikoiden hoidon perustana on elämäntapojen muuttaminen ja painonhallinta. Elämäntapojen korjaamisella ei useimmiten voida välttää lääkehoitoa. Lääkehoidoksi aloitetaan ensin tabletit, joilla parantamaan elimistön oman insuliinin tehoa sekä hidastamaan ruuan imeytymistä. Insuliinihoito aloitetaan, jos haluttua hoitotavoitetta ei saavuteta edellä mainituilla konsteilla. Diabeetikon lääkehoito on myös lihavuudenhoitoa, kohonneen verensokerin hoitoa, rasva-aineenvaihdunnan häiriön hoitoa, kohonneen verenpaineen ja veren rasva-arvojen hoitoa.

Raskausdiabetes

Raskausdiabetes on raskauden aikana ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Odotusaikana raskaushormonien määrä veressä lisääntyy. Tämän seurauksena insuliinin teho alkaa heiketä toisen raskauskolmanneksen aikana ja odottavan äidin verensokeriarvot nousevat normaalia korkeammaksi. Synnytyksen jälkeen insuliinin teho muuttuu jälleen normaaliksi ja verensokeriarvot palautuvat usein ennalleen. Raskausdiabetekselle altistaa liikapaino, perinnöllinen taipumus sairastua diabetekseen, yli 40 vuoden ikä, aiemmassa synnytyksessä yli 4,5-kiloinen lapsi ja aiempi raskausdiabetes. Raskausdiabetes voi puhjeta, vaikkei altistavia tekijöitä olisikaan. Raskausdiabeteksen tärkein hoito on oikea ruokavalio ja liikunta.

Diabeteksen liitännäissairaudet

Diabeetikon aineenvaihdunnan häiriöt vaurioittavat elimistöä ja voivat johtaa lisäsairauksiin diabetes tyypistä riippumatta. Suuri osa elinmuutoksista syntyy, kun diabeetikko on sairastanut yli 15 vuotta ja hoitotasapaino on ollut huono pitkään. Alttius lisäsairauksille on yksilöllistä.Diabetekselle ominaisia lisäsairauksia ovat silmän verkkokalvon sairaus (retinopatia), munuaissairaus (nefropatia) sekä hermojensairaus (neuropatia). Diabeetikoilla todetaan myös tavallista enemmän valtimotautien ilmentymiä kuten alaraajojen verenkiertohäiriöitä, sepelvaltimotautia ja aivoverenkierron häiriöitä. Diabeetikoilla on monesti myös ylipainon sekä sidekudoksen sokeroitumisen seurauksena monia tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Riippumatta verensokerista ja hoitotasapainosta erityisesti tyypin 1 diabeetikolla esiintyy muuta väestöä enemmän muita autoimmuunisairauksia, mm. kilpirauhasen toimintahäiriöitä, keliakiaa ja osteoporoosia. Myös iholla ja suussa voi esiintyä muutoksia.Kaikkia lisäsairauksia voidaan ehkäistä hyvällä diabeteksen hoidolla. Lisäksi tulee hoitaa mahdollisimman hyvin kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja lisääntynyt veren hyytymistaipumus.

Diabeteksen lisäsairaudet

• Pienten suonten vauriot
• Silmän verkkokalvon sairaus (retinopatia)
• Munuaissairaus (nefropatia)
• Suurten suonten vauriot
• Sydän- ja verisuonisairaudet
• Hermovauriot (neuropatia)
• Tuki- ja liikuntaelinongelmat
• Jalkaongelmat

Diabetes lisääntyy Suomessa ja maailmalla

Suomessa sitä sairastaa jo 10 % aikuisväestöstä. Suomessa on diabeetikoita noin 500 000, joista tyypin 1 diabeetikoita on noin 50 000 ja vajaa 4000 on alle 15-vuotiaita. Tyypin 2 diabeetikoita on noin 300 000 ja lisäksi tietämättään tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 150 000.Diabetesbarometrin (2015) mukaan liikunta-alan erityisosaajien ammattitaitoa käytetään hyvin vähän diabeetikkojen liikunnan ohjaukseen ja liikkumisen motivointiin. Ohjausta antavat pääasiassa lääkärit ja hoitajat. Diabetesta sairastavan kokonaisvaltainen hoito edellyttää moniammatillista asiantuntemusta ja yhteistyötä. Diabeetikko voi tarvita fysioterapeutin ja liikunta-alan ammattilaisen asiantuntemusta liikkumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, parantamiseen tai kuntoutumiseen. Tämän vuoksi liikunta-alan toimijoiden tulisi tietää perusasiat sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksesta ja niihin liittyvistä lisäsairauksista, tuki- ja liikuntaelimistö ongelmista sekä liikuntaan mahdollisesti liittyvistä rajoitteista.Liikunnalla on olennainen osa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Liikunnalla on monia suotuisia vaikutuksia myös tyypin 1 diabeetikoille, mutta ensisijainen hoito on aina insuliinin korvaushoito. Diabetes ei ole este liikkumiselle, ja lähes kaikki liikuntamuodot sopivat diabeetikoille. Liikunta vaatii kuitenkin diabeetikoilta enemmän huomiota ja suunnittelua kuin terveeltä. Diabeetikon on osattava huomioida liikunnan kesto, rasittavuus, ravinnon ja insuliinin määrä sekä ajoitus ennen liikuntaa. Kilpaurheilu vaatii vielä tarkempaa suunnittelua sekä diabeetikolta että hoitavalta taholta. Eniten tukea kaipaavat vähän liikkuvat ja lisäsairauksien kanssa elävät diabeetikot, mutta myös paljon liikkuvat kaipaavat apua.Diabeetikolta vaaditaan tarkkuutta insuliinin annostelussa ja hiilihydraattien käytössä liikunnan yhteydessä. Insuliinin oikea annostelu liikunnan yhteydessä ei ole helppoa, koska verensokerin käyttäytyminen liikuttaessa on riippuvainen monista eri tekijöistä. Liian suuri insuliiniannos johtaa helposti verensokerin putoamiseen liian alhaiselle tasolle ja liian vähäinen insuliiniannos liikunnan aikana nostaa verensokerin liian korkealle. Tablettihoitoisen diabeetikon lääkehoito tulee säätää niin, ettei ylimääräisiä välipaloja liikunnan vuoksi tarvita.Kun ohjataan insuliinihoitoisen diabeetikon liikuntaa, tulisi ymmärtää, miten liikunta vaikuttaa verensokeritasoon. On tärkeää tietää, miten matala verensokeri ehkäistään ja hoidetaan liikunnan aikana ja sen jälkeen. On myös tiedostettava diabetekseen liittyvät mahdolliset lisäsairaudet sekä ymmärrettävä, että diabetes on hyvin yksilöllinen sairaus.Artikkelin kirjoittaja Pia Nykänen on yli 20 vuoden työkokemuksen omaava fysioterapeutti ja personal trainer, joka on erikoistunut diabetikoiden, sydän- ja verisuonisairaiden sekä tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsivien kanssa harjoittelu.