Punaviinin kohtuukäyttö ei ehkäise sydänsairauksia, verenpainetta tai syöpää, tuore tutkimus väittää.Hiljattain julkaistu John Hopkins yliopiston tutkimus tyrmää lupaukset punaviinin terveysvaikutuksista. Tutkimuksessa ei löydetty mitään näyttöä sille, että punaviinin kohtuukäyttö olisi hyväksi sepelvaltimotaudin, verenpaineen tai syövän ehkäisyn kannalta.Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 783:a italialaista naista ja miestä yhdeksän vuoden ajan. Seurattavat olivat tutkimuksen alkaessa täyttäneet 65 vuotta.Virtsanäytteitä analysoimalla tutkijat pystyivät selvittämään, paljonko resveratroli-nimistä ainetta ihmiset saivat ruokavaliostaan. Resveratroli on punaisissa viinirypäleissä ja esimerkiksi tummassa suklaassa oleva fenoliyhdiste, jonka saanti kuvastaa väestössä melko hyvin punaviinin käyttöä.Resveratrolin saanti ei näyttänyt suojaavan miltään sairaudelta eikä ennenaikaiselta kuolemalta. Sillä ei ollut myöskään vaikutusta CRP:n tai muiden tulehdusaineiden pitoisuuksiin elimistössä.Tutkimusta johtanut Richard Semba totesi Heartwirelle, että toiveet punaviinin terveysvaikutuksista voitanee resveratrolin osalta unohtaa. Punaviiniä voi edelleen nauttia kohtuudella, hän lisäsi, mutta pidempää elämää siltä on turha odottaa. Tutkimuksen julkaisi JAMA Internal Medicine.

Ranskalainen terveysvillitys

Aiemmin on ehdotettu, että punaviinin resveratroli voisi vaikuttaa sairauksia ehkäisevästi. Viitteitä tästä on saatu soluviljelykokeista ja eläinkokeista. Samoin punaviiniä suosivat ovat yleensä muita terveempiä.Punaviinin käytön on ajateltu selittävän myös niin sanottua ranskalaista paradoksia, eli ilmiötä, että ranskalaiset sairastavat vähemmän sepelvaltimotautia, vaikka syövät rasvaista ruokaa.Tiedemaailmassa tähän paradoksiin on aina suhtauduttu varauksella. Moni tutkijoista on kiistänyt koko ilmiön. Yksi heistä on Ranskan terveysviraston INSERM:in epidemiologi Pierre Ducimetière.”Ranskassa sepelvaltimotauti ei ole niin harvinaista, eläinrasvan käyttö ei ole niin runsasta, eivätkä ranskalaiset ole vaaratekijöidensä puolesta niin poikkeuksellisia, että 'ranskalaista paradoksia' voitaisi pitää muuna kuin haaveiluna tai myyntimiesten metkuna”, Ducimetière tyrmää.Ajatus paradoksista sai alkunsa 90-luvulla, kun kaksi ranskalaistutkijaa esittivät Lancet -tiedelehdessä tilastoja, joiden mukaan sydänkuolleisuus on Ranskassa verrattain vähäistä, vaikka ruoka on rasvaista. Toinen tutkijoista esiintyi myöhemmin amerikkalaisessa 60 Minutes -ohjelmassa, jossa annettiin edelleen vaikutelma, että nimenomaan punaviini suojasi ranskalaisten sydäntä.Ohjelma aloitti omanlaisensa ”ranskalaisen terveysvillityksen”. Viinilehti Wine Spectator kertoo punaviinin myynnin kasvaneen Yhdysvalloissa vuonna 1992 lähes 40 prosentilla. Samoihin aikoihin markkinoille tuli lukuisia terveyskirjoja, kuten French Women Don't Get Fat, jotka ratsastivat ranskalaisen paradoksin aallonharjalla. Myös ravintolisäkauppa on käynyt kuumana: resveratrolia myydään vuosittain yksinään Yhdysvalloissa yli 30 miljoonan dollarin arvosta.Villityksestä huolimatta vakuuttavaa näyttöä punaviinin terveysvaikutuksista ei ole koskaan saatu.

Resveratrolista ehkä silti hyötyä

Resveratrolin käyttöä puoltavissa eläinkokeissa hiirille on annettu annoksia, jotka vastaavat jopa 400 punaviinilasillista päivässä. Viinin, oluen ja väkevien käyttötutkimuksissa on taas selvinnyt, että viiniä suosivat ovat muutenkin terveempiä ja heillä on terveellisemmät elämäntavat.Se, voisiko resveratroli ravintolisänä kuitenkin ehkäistä sairauksia, on edelleen avoin kysymys, toteaa ravitsemustutkija Jaakko Mursu. Mursun mukaan on mahdollista, että tavallista suuremmista annoksista – sellaisista, joita ei punaviinistä voi saada – voisi olla hyötyä.”Alustava tutkimusnäyttö, erityisesti eläinkokeista, on joidenkin sairauksien ja niiden riskitekijöiden (esimerkiksi tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja syöpätaudit) osalta lupaavaa, mutta ihmisillä tehtyjä tutkimuksia on vielä vähän. Tästä syystä en vielä suosittelisi tai toisaalta tyrmäisi resveratrolia. Lisäksi sopiva annos on vielä haarukoimatta ja turvallisuus varmentamatta”, Mursu valottaa.Resveratrotin hyötyjä tutkitaankin paraikaa. Osaltaan resveratrolitutkimusta varjostaa kahden vuoden takainen skandaali, kun Connecticutin yliopiston professori ja resveratrolitutkija jäi kiinni tutkimustulosten peukaloinnista. Resveratrolin puolestapuhujana tunnettu tutkija todettiin syylliseksi 145:n tutkimustuloksen väärentämisestä.  19 tutkijan julkaisua vedettiin pois eri tiedelehdistä.