Sonja Laurén Trainer4Youlta ja Riku Aalto Impulssilta edustavat APT-auktorisoituja koulutustahoja. Heidän missionaan on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saada personal trainer-toiminta osaksi kansallista hyvinvointia.
-Kuka muukaan meitä suomalaisia kannustaisi kädestä pitäen terveellisemmän elämän pariin, kuin personal trainerit, Aalto muistuttaa.

Personal training ja valmennus ylipäänsä on tullut pitkän matkan siitä, mitä se edusti vaikkapa vielä 90-luvun lopussa.
-Tuolloin personal training oli kuntovalmennusta, jossa keskityttiin kehonmuokkaukseen ja suorituskyvyn parantamiseen, Aalto aloittaa, -Ajan saatossa valmennus ovat muuttunut holistisemmisiksi, jossa myös psyykkinen puoli otetaan vahvemmin huomioon. Valmennuksessa otetaan nyt enemmän huomioon arjen aktiivisuutta, palautumista, stressin hallintakeinoja sekä uusien, parempien elintapojen opettelua. Elintapasairauksien yleistymisen vuoksi valmentajien täytyy hallita myös erilaisten sairauksien ja riskitekijöiden huomioiminen harjoittelun suunnittelussa sekä toteutuksessa, hän jatkaa. Laurén komppaa Aaltoa vierellä.

Yhteistyössä terveydenhuollon kanssa

 Aalto muistuttaa myös, että joka neljännellä suomalaisella on nykyään mielenterveyden haasteita, ja 2000-luvun alussa niistä tuli suurin työstä poissaolojen syy.
-Yhteistyö terveydenhuollon kanssa on erinomaisen tärkeää. Personal trainer ei ole terapeutti, mutta voi toimia motivaattorina ja tukijana terveempiin valintoihin, hän sanoo.
-Personal training on parhaimmillaan keho-mieli-valmennusta, jossa säädellään autonomisen hermoston toimintaa ja opetetaan asiakkaalle hyvinvoinnin hallintaa. Hyvä trainer oivaltaa, että kuormittuneelle asiakkaalle ei voi lyödä päälle lisää kuormitusta, vaikka se olisikin fyysistä. 
Terveydenhuollolla ei käytännössä ole aikaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Uskon, että terveydenhoitosektori tulee viimeistään 2030 näkemään valmentajien tärkeyden ennaltaehkäisevässä puolessa, Sonja Laurén sanoo.
-Kuka muu siellä arjessa meitä auttaa jaksamaan ja voimaan paremmin? Aalto kysäisee, - Personal trainerit voivat olla mukana niin ennaltaehkäisyssä, hoidossa kuin kuntoutuksessakin. Tämä säästää paljon resursseja muilta terveydenhoidon ammattilaisilta.

Alan houkuttelevuus syyniin

 Aallon mukaan alalla vallitsee tällä hetkellä selkeä valmentajavaje. -Meidän pitää osaltamme miettiä, miten ala saataisiin taas uuteen nosteeseen ja koulutuspaikat täytettyä. Töitä personal trainereilta ei nimittäin lopu. Koska koulutuksia järjestetään monella eri taholla, voi opiskelijan olla hankala nähdä mihin suuntaan hänen kannattaisi lähteä. Muun muassa tähän haasteeseen on luotu auktorisoitu personal trainereiden -koulutus. Suomessa auktorisoinneista vastaa kattojärjestö SKY, joka valvoo koulutusten tasoa tarkasti.
-Auktorisointiprosessissa arvioidaan muun muassa koulutuksen laatu ja laajuus, kouluttajatiimin osaaminen, materiaalien oikeellisuus ja ajankohtaisuus, koulutustilojen sopivuus, digitaalinen oppimisympäristö sekä lisenssikokeen taso. Suomessa standardit auktorisoinnille ovat itse asiassa muuta Eurooppaa korkeammat, Laurén kertoo.
Molemmat muistuttavat, että kun koulutusten sisällöt vaihtelevat, on loppuasiakkaan päätettävissä, mikä on hänen tiensä tutkinnon saavuttamiseen. -Jos henkilö opiskelee personal trainer -koulutuksen oman hyvinvointinsa kehittämistä varten tai hakee inspiraatiota sekä työkaluja nykyiseen työhönsä, ei auktorisointi ole niin välttämätön. Jos taas henkilö haluaa työllistyä liikuntakeskuskentälle tai tehdä valmennustyötä yhteistyössä terveydenhuoltotoimijoiden kanssa, korostuu auktorisoinnin merkitys selvästi, Laurén toteaa.  

"Ihmiset uskovat ihmisiin"

Kun lisenssi on takataskussa, unohdetaan usein kuitenkin, ettei asiakkaita sada taivaalta. -Personal trainerin tulee tänä päivänä osata tehdä myyntiä ja brändätä itsensä, Laurén uskoo. Hänen mielestään ihmiset sitoutuvat toisiin ihmisiin, ja siksi esimerkiksi näkyvyys sosiaalisessa mediassa voi olla monelle tärkeä asiakashankintakanava.
-Substanssiosaaminen on toki tärkeää, mutta "parhaaksi traineriksi" voi tulla monella muullakin tapaa, Aalto pohtii ääneen, -Joku on vain äärettömän hyvä ihmisten kanssa ja omaa palvelualttiin ja sosiaalisen persoonan, toinen taas voi olla huippuhyvä jossakin lajiosaamisessa, kolmas hallitsee hyvin motivoinnin ja joku ravintovalmennuksen. Tärkeää on löytää se oma spesiaaliteetti ja intohimon kohde. Ei voi sanoa, että hyväksi valmentajaksi tullaksesi sinun täytyisi olla tietynlainen, hän jatkaa.
Sonjan mielestä arvon luominen asiakkaille on erityisen tärkeää. -Pyyteetön auttaminen ilman myyntihousuja avaa usein monia ovia, hän mainitsee. -Kontaktin hakeminen tuntuu olevan yhä useimmille se vaikein kohta, Laurén miettii, -Pitää antaa itsestään jotain, jotta voi vastavuoroisesti saada. Kannustaisin ensin luomaan kontaktin sekä luottamuksen, ja vasta sen jälkeen ryhtyisin tarjoamaan palveluksiani kohtaamilleni asiakkaille, hän jatkaa. 

Ala jatkuvassa muutoksessa

Miten koulutuskonkarit sitten näkevät alan tulevaisuuden? -Teknologinen kehitys kiihtyy, joten digi- ja etäpalvelut kulkevat varmasti jatkossakin fyysisten valmennusten rinnalla. Tekoäly tulee molempien mielestä muokkaamaan myös valmennuksia. -Esimerkiksi treeniohjelmien automaattinen päivittäminen tekoälyllä säästää jatkossa valmentajien aikaa, Lauren aloittaa, -Se, että tekoäly tekee osan valmentajan töistä, tarkoittaa, että valmentajat voivat ottaa enemmän asiakkaita. Siksi uskonkin, että AI tuo alalle paljon hyvää. Myös data-analyytikka lisääntyy, jolloin valmentajakin saa enemmän tietoa valmennuksen vaikuttavuudesta. 
Kognitiivisen valmennuksen puoli tulee varmasti myös kasvamaan, sillä monet haluavat saada enemmän irti ”keskusyksiköstään”, hän sanoo ja viittaa muun muassa siihen, miten matalatehoisen liikunnan on tutkitusti todettu parantavan kognitiivisia taitoja, hän jatkaa.
Asiat kuitenkin laitetaan usein käytäntöön kohdatessa. - Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus jatkavat myös trendaavina seikkoina ja tämä näkyy esimerkiksi pienryhmävalmennusten lisääntyvänä määränä tulevaisuudessa. 
Koulutuspuolella Aalto näkee myös muutosten tarpeita.
-Sisältö tulee varmasti vielä monialaistumaan lisää, jolloin muun muassa terveys- ja elintapavalmennustaidot korostuvat entisestään. Uskon myös vahvasti jatkuvan oppimisen kulttuuriin, jossa valmistumisen jälkeenkin valmistuneille personal trainereille on käytössä lisää opiskeltavaa sekä työkaluja kentällä menestymisen tueksi, hän ennustaa. 

 -Näen myös, että personal trainerit voisivat tulevaisuudessa erikoistua jo perusopintojen yhteydessä tai viimeistään täydennyskouluttautumalla sen jälkeen. Jos kaikki osaajat ovat ”klooneja toisistaan”, on kilpailu kovaa. Mikäli valmentajat sen sijaan erikoistuisivat vaikkapa lapsiin ja nuoriin, työikäisiin, senioreihin jne. kiinnostus itse alaankin varmasti kasvaisi.
Aalto kannustaa myös eri koulutustahoja yhteistyöhön vaikkapa toisia tukevien jatkokoulutusten suhteen. -Koulutustahoilla voisi olla omat erikoistuneet koulutuksensa, jolloin kaiken opiskelun ei tarvitsi tapahtua yhden ja saman oppiahjon alla, hän heittää ilmoille.
-Tulevaisuuden menestyjät alalla tekevät yhteistyötä, Laurén tiivistää nyökkäillen, -Liikunta on auringonnousun ala, joka tekee kauttaaltaan hyvää. Tämä viesti meidän pitäisi saada ulos yhdessä ja näkyvimmin, hän päättää.