Ystäväni Anu pirautti. Oli joutunut häpeämään käytöstään. Lätkätreeneissä ei kiekko livahtanut veskarin taakse, bravuuritempusta huolimatta, ja piru oli päässyt irti.Maila oli särähtänyt päreiksi laitaa vasten, vahvojen kirosanojen saattelemana. Valmentajalta ei tullut suoranaisesti kiitosta ja kalliskin se perhanan maila oli ollut.Jäätyneen viilipytyn tyyneydellä elämään yleensä suhtautuva Anu oli hämillään. Mikä oli varoittamatta saanut sulakkeen palamaan?Itse kutsun sitä väärän maalin pelaamiseksi. Tunnen sen hyvin, sillä olin siinä mestari. Lukiossa keskiarvoksi piti saada ysi, tai muuten ei hyvä heilu. Yliopistolla on ylitettävä nelonen. Ihan kiva homma, mutta hemmetin harvassa olivat ilon aiheet. Entäs jos suhtautuisikin asiaan toisin? Valmentajaurani alkuaikoina sain vanhemmalta kollegalta korvaamattoman neuvon: analysoi, pura, siirrä tyytyväisyys alimmalle portaalle. Tai toisin sanottuna, aseta päämäärä, pura se tavoitteisiin, pura ne osatavoitteisiin.Anun kohdalla päämäärä voisi olla maali. Mitä pitää tapahtua, että voisi tehdä maalin? Harjoitella maalintekoa, siinä hyvä tavoite. Mitä pitää tapahtua, että voisi harjoitella maalintekoa? Mennä treeneihin, siinä hyvä osatavoite.Varsinainen juju on taputtaa itseään selkää – joka kerta – kun osatavoite täyttyy. Se päämäärä tulee sitten aikanaan, kuin itsestään.Laihduttajalla homma voisi mennä näin. Päämäärä on pudottaa painoa. Tavoite on syödä vähemmän rasvaista ruokaa. Osatavoite on vaikkapa korvata kermaperunat riisillä, tai syödä pitsaa vain viikonloppuisin. Jälkimmäinen on muuten siitä erityisen mainio, että sen toteutuessa saa taputella selkäänsä joka ainoa arkipäivä.[avatar user="Ari" size="thumbnail" align="right" link="http://www.trainer4you.fi/blogi/author/ari/" target="_blank"]Ari Langinkoski on Trainer4Youn kansainvälisten liiketoimien johtaja ja on ainoana suomalaisena ehdolla EuropeActiven hallitukseen vuonna 2015.[/avatar]Nyt aina kun ryhdyn johonkin urakkaan, vanhemman valmentajakollegan ääni kaikuu korvissani. ”Ari kato, se peli kannattaa virittää niin, että voi voittaa”.Niinpä ehdotin Anulle, mitä jos hän pelaisi seuraavalla kerralla sellainen sääntökirja taskussa, jonka avulla voitto ei ole ainoastaan mahdollinen, vaan peräti todennäköinen?