Lihaskalvorakenteet ovat kehon omia tukirakenteita, jotka pehmyt –ja sidekudosten (jänteet, nivelsiteet, lihakset ja niiden kalvorakenteet) avulla muodostavat koko kehon mittaisia ja toiminnaltaan lihasta muistuttavia tukijärjestelmiä. Yhden lihaskalvorakenteen (käytetään myös nimitystä lihastoimintaketju) pituus voi parhaimmillaan ulottua esimerkiksi jalkapohjan kalvorakenteesta aina päälakeen saakka.

On huomattavaa, että näin yhtenäiseen sekä kookkaaseen ja samalla supistuvaan yksikköön varautuessa energiaa, saadaan aikaan suuri määrä voimaa. Se edellyttää samalla myös suuren määrän jännitettä, joka syntyy hermoston kokonaisaktivaatiosta. Jos kokonaisjännite purkaantuu liian aikaisin, myös voimantuoton hyöty vähenee. Kontrollia, jolla kokonaisjännitettä voidaan säädellä, on mahdollista kehittää fiksulla harjoittelulla.

Lihaskalvorakenteista puhutellaan myös nimellä myofasciaalinen järjestelmä tai lihastoimintaketju.

Myofasciaalinen järjestelmä on nerokas

Kalvorakenteet ovat nimensä mukaan kalvomaista massaa lihasten, jänteiden, luiden sekä nivelten välissä ja ympärillä. Myofasciat ovat järjestäytyneet ihon alle kuitenkin äärimmäisen nerokkaalla tavalla. Ne sijoittuvat karkeasti ajatellen kehon etu -ja takapuolelle, molemmille sivuille, ristiin vastakkaisesta alaraajasta vastakkaiseen yläraajaan sekä kiertäen spiraalin muotoisesti kehon ympäri. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kehon vastakkaisella puolella olevan kalvorakenteen supistuessa, vastakkaisen puolen kalvorakenne venyy ja varaa samalla itseensä energiaa.

Lihaskalvojärjestelmä ei kuitenkaan ole itsenäinen järjestelmä, vaan sen yksi päätehtävistä on toimia hallintopäällikkönä hermoston sekä supistuvien kudosten ja ”jäykempien” rakenteiden välillä. Lihaskalvojärjestelmässä on myös oma kiputuntemukseen reagoiva järjestelmä. Näin ollen esimerkiksi lihaskalvojärjestelmään tullut vaurio voi itsenäisesti aiheuttaa kivun tunteen, ilman että lihasrunkoon on tullut vauriota.

Potentiaali vielä hyödyntämättä

Lihaskalvorakenteet ovat kehon oma turbojärjestelmä, jota ei ole osattu optimaalisesti hyödyntää harjoittelussa, lihashuollossa sekä kuntoutuksessa. Lihaskalvorakenteista puhutellaan myös nimellä myofasciaalinen järjestelmä tai lihastoimintaketju. Termi kuvastaa paremmin kalvorakenteen käytännön toimintaa. Toimiihan lihaskalvorakenne ketjureaktion lailla. Mikäli lihastoimintaketjun alaosassa tapahtuu toimintaa, kulkee viesti automaattisesti myös ketjun yläosaan. Jos ketjun välillä taas on yhteyskatkos, kuten esimerkiksi kroonisessa lihaskireydessä voi olla, heikentää se ketjun optimaalista toimintaa.

Lihastoimintaketjuja on löydetty kehosta useita ja niiden toiminnallinen rooli selkeytyy anatoomisen tutkimisen sekä toiminnallisen biomekaniikan havaintojen myötä. Kunkin lihastoimintaketjun tehtävänä on huolehtia oman yksikkönsä toiminnasta sekä avustaa tietyissä liikkeen vaiheissa myös muita lihastoimintaketjuja.

Lihastoimintaketjuja ovat muun muassa:

• Pinnallinen etuketju (superficial front line)

• Syvä etuketju (deep front line)

• Toiminnallinen etuketju (Front functional line)

• Pinnallinen takaketju (superficial back line)

• Syvä takaketju (deep back line)

• Toiminnallinen takaketju (back functional line)

• Kierteinen ketju (spiral line)

• Sivuketju (lateral line)

• Ylävartalo ketju (arm line)

Lihastoimintaketjujen monta roolia

Myofasciaaliset järjestelmät ovat kontrolloimassa etenkin elastista voimantuottoa sekä pitämässä tukirankaa pystyssä. Ryhdin ja liikkeen korjaamisen näkökulmasta lihastoimintaketjujen rooli on kontrolloida vartalon liikesuuntia niin, että jarruttamalla liikettä ne ennakoivat kudosten vaurioiden syntyä.

Lihastoimintaketjujen elastisen voimantuoton rooli korostuu useissa urheilulajeissa. Kun lihastoimintaketju viedään äärivenytykseen, varaa se itseensä elastista energiaa, joka vapautuu tulevassa supistusvaiheessa. Lihastoimintaketjun tehtävänä on myös huolehtia siitä, että liikettä voidaan kontrolloida ja siten vältytään loukkaantumisilta sekä toisaalta liikkeenhallinnan kautta myös suoritusteho säilyy korkeana. Lihastoimintaketjujen hyödyntäminen harjoittelussa edellyttää anatomian tuntemusta sekä liikeanalyysin hallintaa.

Ari-Pekka Lindberg – Optimaalisen liikkeen ja liikkumisen asiantuntija

Trainer4You kouluttajan Ari-Pekka Lindbergin osaamiselle on kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Trainer4You:n lisäksi AP toimiikin Anatomy Trains -organisaation kansainvälisessä kouluttaja- ja kehittäjäkaartissa. Toiminnallisen anatomian ja kuntouttavan harjoittelun lisäksi AP:n parasta osaamista on optimaalisen asennon sekä liikkeen analysoiminen niin fysioterapeuttisesta kuin suorituskyvyn maksimoinninkin näkökulmasta.

Ari-Pekka on pohjakoulutukseltaan fysioterapeutti. Hän on täydentänyt osaamistaan mm. OMI- ja MDT-täydennyskoulutuksilla sekä Matrix Movement Trainer -koulutusohjelmalla. Kliinisen fysioterapiatyön lisäksi AP:llä on takanaan jo pitkästi yli vuosikymmenen mittainen ura kuntosalivalmentajien, personal trainereiden sekä fysioterapeuttien kouluttajana.

Teacher: Senior teacher of functional Anatomy of Trainer4You, ATT (Anatomy Trains Teacher), Senior Teacher & Founder of Anatomy Trains in Training, Senior teacher and founder of Health4performance, MTT (Myofascial Taping Teacher).

Author: Vatsa, Fitra 2015. Pakara, Fitra 2015, Selkä, Fitra 2016. Kaikki kuntosaliharjoittelusta 2016, Fitra, Täsmäliike, Fitra 2016.

Physiotherapist: OMI adv., MDT, specialised in: function and therapeutic exercises, Motor control, 4D movement in rehabilitation & performance. Personal Trainer by Trainer4You.