Kasviöljyjen, pähkinöiden ja esimerkiksi siementen sisältämän linolihapon terveysvaikutuksista on kiistelty viime vuosina. Harvardin tuoreen selvityksen mukaan linolihappo on hyväksi terveydelle.Äskettäin ilmestyneessä Harvardin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että kasvirasvoissa yleisesti esiintyvä rasvahappo nimeltä linolihappo liittyi pienempää riskiin sairastua sepelvaltimotautiin. Tutkimuksen tulokset raportoi Circulation-lehti.Tutkijat kävivät läpi 13 aiempaa väestötutkimusta Euroopasta, Yhdysvalloista ja Israelista. Aineisto kattoi kaiken kaikkiaan yli 300 000 henkilöä, joita oli seurattu viidestä kolmeenkymmentä vuotta.Eniten linolihappoa saaneilla oli 15 prosenttia pienempi riski sairastua sepelvaltimotautiin ja 21 prosenttia pienempi riski kuolla sydänsairauteen verrattuna linolihappoa vähiten saaneisiin. Linolihapon saanti vaihteli keskimäärin 1,5 ja 6,4 prosentin välillä päivän energiasta.Vaikka tällaiset seurantatutkimukset eivät voi osoittaa varmaa syy-seuraussuhdetta, tulos kumonnee ainakin osaltaan edellisvuosien epäilykset, että linolihappo saattaisi jopa aiheuttaa sydäntautia.

Rasvakeskustelu käy kiivaana

Viime vuosina kaksi vastaavaa koostetutkimusta on päätynyt johtopäätökseen, ettei tyydyttyneen rasvan käyttö liity sepelvaltimotaudin riskiin. Ensimmäinen julkaistiin vuonna 2010 ja toinen viime maaliskuussa. Yllättävät tulokset herättivät kiivasta keskustelua niin valtamediassa kuin tiedeyhteisössäkin.Molemmissa tutkimuksissa oli kuitenkin yksi ongelma. Niissä ei huomioitu lainkaa sitä mitä otetaan tilalle kun tyydyttyneen rasvan käyttöä vähennetään. Harvardin yliopiston ravitsemustieteen professori Walter Willett painotti, että jos tyydyttynyttä rasvaa korvataan huonoilla hiilihydraateilla, kuten sokerilla tai puhdistetulla viljalla, ei terveyshyötyjä ole. Sen sijaan jos tyydyttynyttä rasvaa korvataan kalan ja kasviöljyjen rasvoilla, sydäntaudin vaara pienenee.Juuri ilmestyneessä Harvardin tutkimuksessa tehtiin nimenomaan tällainen korvausanalyysi. Kun tyydyttynyttä rasvaa vaihdettiin linolihappoon, pieneni sepelvaltimotautitapahtuman vaara 9 prosenttia ja sydänkuoleman vaara 13 prosenttia jokaista viittä energiaprosenttia kohti. Energiaprosentti tarkoittaa prosenttiosuutta päivän kokonaisenergiansaannista.Suhteutettuna aikuisen keskimääräiseen energiatarpeeseen tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että noin 20 grammaa voita vaihdetaan 20 grammaan auringonkukkaöljyä tai 50 grammaan rypsiöljyä.Muutos riskissä oli samaa luokkaa silloin, kun linolihappoa verrattiin hiilihydraattiin: sepelvaltimotautitapahtuman riski pieneni 10 prosenttia ja kuoleman riski 13 prosenttia jokaista viittä energiaprosenttia kohti.

Kiistelty linolihappo

Vaikka niin sanottujen pehmeiden rasvojen terveysvaikutukset ovat varsin hyvin tunnettuja, on viime vuosina kiistelty siitä onko linolihappo sittenkään terveellistä. Eräät tutkijat ovat esittäneet, että suurina määrin käytettynä linolihappo saattaisi jopa aiheuttaa sepelvaltimotautia kiihdyttämällä elimistössä matala-asteista tulehdusta. Asiaa on käsitelty aiemmin myös Trainer4Youn sivulla.Linolihappo on ihmiselle välttämätön monityydyttymätön rasvahappo eli sitä on saatava ruoasta. Yksi linolihapon aineenvaihduntatuotteista on arakidonihappo, joka liittyy eräiden tulehdusaineiden tuotantoon. Linolihaposta syntyy kuitenkin myös monia muita aineita, joista osa on päinvastoin tulehdusta torjuvia.Linolihapon kärjistäminen ”tulehdusta aiheuttavaksi” onkin päätäsärkevän naiivia, rasvatutkijat William Harris ja Gregory Shearer jyrähtävät Circulation-lehden pääkirjoituksessa. Heidän mukaansa ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa linolihappo ei ole lisännyt tulehduksen merkkiaineita veressä.Harvardin yliopiston tutkijat vakuuttavatkin nyt, ettei linolihapon välttelemiselle ole perusteita. Linolihapon saanti liittyi tuoreessa selvityksessä pienempää riskiin sairastua sydäntautiin. Tämä yhteys oli riippumaton esimerkiksi terveydelle edullisen alfalinoleenihapon saannista. ”Näyttö tukee nykyistä väestötason suositusta”, tutkijat toteavat julkaisussa.Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan monityydyttymättömiä rasvoja tulisi saada 5–10 prosenttia energiasta. Välttämättömien rasvahappojen eli linolihapon ja alfalinoleenihapon osuus tulisi olla vähintään 3 prosenttia. Tällä hetkellä suomalaiset saavat päivän energiastaan noin 4–5 prosenttia linolihappoa.