Aika on hyvin mielenkiintoinen. Väillä se lentää, kun sen haluaisi pysähtyvän ja matelee, kun jotain tulevaa kovasti odottaa. Ajanhallinta itsessään on hieman harhaanjohtava sana, sillä emmehän me voida aikaa hallita. Se kulkee eteenpäin sitä tahtia, kuin kaikilla muillakin. Emme voi ostaa sitä tai lahjoittaa muille. Koska kaikille on annettu sama 24 tuntia vuorokauteen, on kuitenkin tärkeää käyttää se parhaalla mahdollisella tavalla. Ja kutsuttakoon sitä nyt sitten ajanhallinnaksi. Ajanhallinta liittyy olennaisena osana arvoihin. Arvot ovat meille tärkeitä asioita, joihin haluamme tai haluaisimme satsata. Vaikka tasan tarkkaan tietäisimme omat arvomme, emme välttämättä kuitenkaan anna aikaa meille tärkeisiin asioihin ja voikin olla, että suurin osa ajastamme hukkuu sellaiseen tekemiseen, mikä ei todellisuudessa tuota meille iloa tai onnellisuutta. Ensin onkin siis hyvä seisahtua miettimään, että mihin kaikkeen me käytämme aikaamme päivittäin.Joitakin asioita on tehtävä ja niihin on käytettävä aikaa, vaikka ei sillä hetkellä tekisikään mieli. Puhutaan psykologisesta joustavuudesta, joka tarkoittaa sitä, että olemme valmiita ponnistelemaan, tekemään töitä ja sietämään epämiellyttäviäkin asioita tavoitellessamme meille arvokkaita asioita. Jos esimerkiksi pidämme fyysistä terveyttä arvokkaana, on fyysisen kunnon ylläpitämiseksi harrastettava hieman liikuntaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän on varattava arkeemme aikaa liikunnalle. Samoin, jos haluamme syödä hieman terveellisemmin, on meidän käytettävä aikaa siihen, että suunnittelemme tasapainoisempia ateriakokonaisuuksia tai käytämme päivästämme hieman aikaa hyvän päivällisen valmistamiseen.

Haluatko kokonaisvaltaista ohjausta elämäntapamuutoksen tekemiseen? Tutustu Miellittävä muutos -verkkokurssiin!

Klikkaa kuvaa!

Ajan tai sen puutteen edessä saattaa kuitenkin helposti tuntea voimattomuutta. Aika ei riitä kaikkeen ja ajanhallinta ei välttämättä ole täysin meidän omissa käsissä. Siksi onkin tärkeää erottaa tehokas ja tehoton ajankäyttö toisistaan. Mikäli oma ajankäyttö on jatkuvasti hyvin tehotonta, saattaa se helposti johtaa stressin lisääntymiseen.Tehokas ajankäyttö vie asioita eteenpäin ja asiat tulevat myös tehdyksi. Yleensä tekemättömien asioiden murehtiminen vie enemmän aikaa kuin niiden tekeminen. Myös tekemättömien asioiden viivyttely, lykkääminen ja välttely aiheuttavat suurta ennakkostressiä. Ennakkostressi on siis stressiä, joka johtuu siitä, että murehdimme etukäteen sellaisia asioita, joita ei vielä ole edes tapahtunut. Ennakkostressi on siitä hankalaa, että se on usein paljon vahvempaa, kuin itse tekemisestä aiheutuva stressi. Aiheutamme siis jatkuvasti itsellemme suurta huolta ja murhetta vain korviemme välissä. Mikä sitten neuvoksi?Hyvä keino on ajan pilkkominen osiin ja näiden osien tarkempi tarkastelu. Sitä kautta meidän on mahdollista tiedostaa, mihin me todellisuudessa käytetään aikamme. Tarkastellaan siis ajankäyttöämme seuraavien askelien avulla:

1. Jaa vastuuta myös muille.

Voisiko joku muu käydä välillä kaupassa tai laatia kauppalistan?Entä voisiko joku muu ripustaa välillä pyykit, vaikka ne eivät aivan samassa järjestyksessä olisikaan, kuin itse ne laittaisit? Voisiko lapset tai puoliso ottaa vastuulleen salaatin teon ruokapöytään tai voisiko jokainen perheenjäsen kantaa oman vastuunsa talouden järjestyksen pidosta?Älä oleta, että läheisten pitäisi kyllä ymmärtää ottaa oma vastuunsa. Marttyyriasenne ei tunnetusti toimi ja ajatustenluku ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista. Pyydä siis reippaasti apua, jos sitä tarvitset!

2. Luovu täydellisyyden tavoittelusta.

Jos olet nostanut omat tavoitteesi liian korkealle, saattaa se johtaa siihen, että olet koko ajan hieman tyytymätön ja turhautunut, ettet yltänyt kymppisuoritukseen. Et välttämättä osaa nauttia pienistä saavutuksista tai onnistumisista, koska olet niin keskittynyt siihen, ettet onnistunut tavoitteissasi täydellisesti. Täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan, joten sitä ei kannata edes tavoitella.

3. Opettele sanomaan ei.

Et voi aina miellyttää ympärilläsi olevia ihmisiä, perheenjäseniä, ystäviä, sukulaisia tai työkavereita. Pohdi mielessäsi, onko "kyllän" sanominen jollain lailla omasta hyvinvoinnistasi pois ja mitä tapahtuisi, jos kuitenkin vastaisit kysyjälle "ei". Usein luulemme loukkaavamme tai pahoittavamme toisen mielen kieltäytymällä pyydetystä, mutta käännä tilanteet aina hetkeksi toisin päin. Loukkaantuisitko tai pahoittaisitko sinä mielesi, jos sinulle samassa tilanteessa sanottaisiin "ei". Itsestä huolehtiminen ei ole itsekästä, itsekkäämpää on se, että laitat muut tuntemaan nahoissasi oman stressisi, väsymyksesi ja ärtymyksesi.Jos sinun on vaikea sanoa "ei", voit antaa itsellesi hieman aikalisää pyytämällä kysyjältä hetken miettimisaikaa. Harjoittele vaikka peilin edessä jämäkän ystävällistä "ein" sanomista ja vie se sitten käytäntöön. Muista, että hyvin usein sinun ei tarvitse perustella tai selitellä sitä, miksi et halua vastata myöntävästi sellaiseen pyyntöön, joka on pois sinun hyvinvoinnistasi.

4. Varaa aikaa arjessa levolle ja laiskottelulle.

Niin hassulta kuin se kuulostaakin, on tärkeää suunnitella joka päivälle sellaista aikaa, jolloin ei tee mitään. Mikäli on kovin stressaantunut ja erilaisia tehtäviä on kasaantunut tehtäväksi, saattaa pienestäkin luppoajasta kokea huonoa omaatuntoa. "Nytkin vain laiskottelen, enkä saa asioita tehdyksi". Usein onkin hedelmällisempää laittaa kelloon herätys tunnin kuluttua ja keskittyä siihen, ettei todella tee mitään "tuottavaa". Tuottavalla tarkoitetaan nyt työtehtäviä, ikäviä kotitöitä tai muita sellaisia asioita, jotka ovat päässeet kasautumaan. Kello antaa ikään kuin luvan laiskotella, koska sääntö sanoo, ettei mitään saa tehdä. Tämän ajan voikin sitten käyttää siihen, mistä todella nauttii - tai vain olla tekemättä mitään. Pienen lepohetken jälkeen on usein paljon virkeämpi olo jälleen tarttua toimeen. Kokeile!

Miellyttävä muutos -verkkokurssilla käsitellään ajanhallinnan lisäksi mm. unta, stressiä, ravitsemusmuutosta sekä liikunnan eri muotoja. Tutustu kurssin materiaaleihin nyt!

Klikkaa kuvaa!